LARNAKAN JA FAMAGUSTAN SUOMI-KOULUN TOIMINTAKERTOMUS 2010

 

  

        Larnacan ja Famagustan Suomi-koulu poikkeaa täysin maailman kaikista muista Suomi-kouluista, sillä koulussamme ei ole vakituista opettajaa, vaan se toimii ainoastaan opettajaopiskelijoiden voimalla. Toimimme harjoituskouluna neljälle yliopistolle; opettajamme tulevat Oulun, Lapin, Joensuun ja Jyväskylän yliopistoista, ja opiskelevat varhaiskasvatusta, suomenkieltä, soveltavaa kasvatustiedettä, filosofiaa tai ovat tulevia luokanopettajia. Halukkaat opiskelijat lähettävät hakemuksensa seuraavalle vuodelle oman yliopistonsa yhdyshenkilölle joka vuoden marraskuun loppuun mennessä. Yhdyshenkilöt taas vuorostaan lähettävät hakemukset eteenpäin Suomi-koulun puheenjohtajalle. Hänen tehtävänään on organisoida opettajat koko seuraavan vuoden ajalle.
     Suomi-koulussa työ poikkeaa täysin suomalaisessa peruskoulussa tehtävästä harjoittelusta. Kyproksella opiskelija toimii harjoittelussaan itsenäisesti ja joutuu itse reflektoimaan itseään ja opetustuokionsa toimivuutta niin opetusmenetelmien kuin välineidenkin suhteen. Tämä seikka asettaakin Suomi-koulun harjoittelijoille erityisvaatimuksen itsenäisestä, omatoimisesta ja vastuullisesta luonteesta. Harjoittelijaa kohdellaan oikeana opettajana ja hän on yksin vastuussa ryhmästä, jossa saattaa olla laajakin skaala eri ikäisiä ja tasoisia lapsia. Harjoittelija on itse vastuussa opetuksesta, asumisesta, ruokailusta sekä muusta ajankäytöstä. Tärkeintä on itse työ, pitää hyvää huolta lapsista ja tarjota heille mahdollisimman hyvää opetusta, sillä Suomi-koulun opettaja on lasten äitien ohella tärkein linkki suomenkieleen.
   Kummitoiminnan Sotkamon koulutoimen kanssa olemme aloittaneet vuonna 2006 ja yhteyshenkilönämme Sotkamossa on idean äiti Eeva-Liisa Heikkinen. Hän, yhdessä opettajakollegansa Liisa Norvannon kanssa vuonna 2005 arvioivat lapsemme ja auttoivat meitä tekemään oppilaskortiston, johon jokainen opettaja kirjoittaa miten on opetuksessa kulloisenkin lapsen kanssa edennyt, missä hän kaipaisi apua ja mitä hän jo osaa. Näin tiheään vaihtuvat opettajat tietävät heti missä mennään, eivätkä he hukkaa kallista aikaa miettien mitä lapsi osaa ja mitä ei. Saamme Sotkamosta suuremmoista apua koulukirjojen hankinnassa ja Eeva-Liisa Heikkinen on aina valmis neuvomaan kouluun liittyvissä kysymyksissä. Vuodesta 2006 koulumme on toiminut myös Paralimnissa, ja nyt nimitämmekin kouluamme Larnacan ja Famagustan Suomi-kouluksi. Pitkien matkojen vuoksi päätimme että opettajien on helpompi matkustaa Paralimniin, kuin kaikkien lasten sieltä Larnacaan, varsinkin kun paikallinen joukkoliikenne ei ole maailman huippuluokkaa. Kummassakin kaupungissa me olemme saaneet luokkahuoneet käyttöömme tavallisilta kreikankielisiltä ala-asteilta.
     Koulun paremman toimivuuden takia yritämme ajoittaa opettajat siten, että lähtevät opettajat ehtivät tavata uudet opettajat ja kertoa henkilökohtaisesti koulun toiminnasta. Tämä toimiikin mainiosti ja samaan tapaan olemme suunnitelleet myös tulevan vuoden opettajat.
     Suomi-koulu toimii entiseen tapaan Larnacassa Kalogeran koulun tiloissa ja Paralimnissa 2. peruskoulussa. Suomen kielen kirjojen lisäksi olemme saaneet Sotkamosta luonnontiedon-yhteiskuntatiedon kirjat. Toivomme että näiden kirjojen avulla lapset oppisivat suomea huomaamattaan ja kartuttaisivat sanavarastoaan muutenkin kun vaikeilla kielioppitehtävillä. Vältämme tässä sanontaa äidinkielen tehtävät, sillä sitähän nämä tehtävät eivät lapsillemme ole, vaan heidän äitiensä tai isiensä äidinkieltä. Muutamat lapset ovat aloittaneet syksyllä 2010 Kotiperuskoulun, jolloin lapset etenevät aiheessaan Suomen peruskoulun opetussuunnitelman mukaan.
  Kotisivumme https://cysuomikoulu.wordpress.com on toiminut kesästä 2008 ja sillä on ollut jo noin 28000 kävijää. Antti Pitkänen ja Lasse Joensuu Oulun Yliopistosta saavatkin suuren kiitoksen kun auttoivat meitä kotisivun teossa!
  Aikaisemmin lapsemme ovat käyneet Suomi-koulua noin 5 tuntia viikossa: ensin 2 tuntia oman ryhmän kanssa ja sitten vielä meillä on ollut lauantaisin yhteiskoulu kaikille lapsille, jolloin on askarrellen, pelaten ja leikiten opittu suomea. Valitettavasti viimeiset kaksi vuotta suuren rahapulan vuoksi olemme joutuneet vähentämään oppituntejamme huomattavasti. Meillä onkin vakituisella kirpputorilla koko ajan tavaraa myytävänä ja paikallinen Suomi-seurakin on urhoollisesti jaksanut järjestää arpajaisia jokaisessa mahdollisessa käänteessä koulumme hyväksi ja siitä suuri kiitos kaikille Suomi-seuralaisille!
   Ensimmäiset opettajat tulivat tänä vuonna helmikuun lopulla. Ensi työkseen isommat piirsivät omakuvansa ja kirjoittivat itsestään otsikolla ”minä suomenkielen osaajana.” Lapset arvioivat suomenkielen osaamistaan ja kertoivat toiveitaan opetuksen suhteen. He kertoivat myös muuta itsestään ja harrastuksistaan. Pienimmät lapset kuulivat sadun ja askartelivat omakuvat kartongista opettajien avustaessa hieman. Isommat oppilaat harjoittelivat synonyymeja ja luetunymmärtämistä. Pienemmät lapset kertasivat ajoneuvojen nimiä ja pelasivat alkupolku-pelejä tietokoneella. Välillä siirryttiin ulos leikkimään hippaa tai väriä. Siinä saatiin puretuksi hiukan energiaa, jotta jaksettaisiin taas keskittyä opiskeluun.  Pienemmät lapset askartelivat hämähäkit ja harjoittelivat kirjaimia ja vastakohtia. Lapset lukivat myös ääneen Risto Räppääjä-kirjaa. Osa lapsista kirjoitti pienen kertomuksen. Isommat oppilaat harjoittelivat partikkelien käyttöä ja kaksoiskonsonanttia. Lapset pelasivat myös Alias-peliä ja hirsipuuta itse keksimillään sanoilla. Pienemmät lapset askartelivat kannet Suomi-koulussa tekemilleen monisteille ja piirsivät kuvat kuulemastaan sadusta. Lopuksi kaikki oppilaat tekivät kehonosat-monisteen.
   7.3. teimme kouluretken Ormidiassa sijaitsevaan Argoksen koira- ja kissatarhaan. Tutustuimme tarhan toimintaan ja saimme helliä siellä olevia kodittomIa eläimiä. Lahjoitimme tarhalle kissan- ja koiranruokapusseja.
    Seuraavan jakson teemana oli Suomen historia ja uskonnot. Isommat oppilaat tutustuivat muinaisiin jumaliin ja askartelivat valitsemansa jumala-hahmon. Pienimmät lapset kuuntelivat Koiramäen Lapset ja Näkki- kirjaa. Larnakan isot oppilaat tekivät tietokoneella esityksen tärkeimmistä Suomen muinaisjumalista ja esittivät sen. Pienemmät lapset tekivät kielioppitehtäviä ja lukivat Koiramäki- kirjaa ääneen. Lopuksi kaikki askartelivat aiheeseen liittyvän ikkunakoristeen. Pidimme pääsiäislomalla ylimääräistä Suomi-koulua. Opettajat kertoivat suomalaisesta Pääsiäisestä ja lapset pelasivat hirsipuuta pääsiäisaiheisilla sanoilla. Isot oppilaat täyttivät pääsiäsiristikon. Lapset tekivät myös kielioppitehtäviään ja kirjoittivat pääsiäisen liittyvän tarinan. Kaikki lapset yhdessä leikkivät pääsiäisevoluutio-leikkiä sekä askartelivat munakupit.
    Larnakan isot oppilaat lukivat artikkelin Suomen historiasta. Sitten he tekivät aikajanan johon he merkitsivät itseään kiinnostavat tapahtumat. Pienemmät lapset pelasivat Alkupolku-pelejä. Kaikki leikkivät yhdessä pantomiini-Aliasta ja askartelivat käpylehmät. Opettajat piirsivät kartalle Suomen kartan ja lapset kertoivat mistä päin kunkin suku on kotoisin. Opettajat kertoivat Suomen alueellisista eroista ja eri alueilla asuvista ihmisistä (esim. Savolaiset). Isommat lapset pitivät sanantunnistuskilpailun ja alkoivat piirtää omaa sarjakuvaa. Pienemmät tekivät Barbie- tehtäväkirjaa ja kuuntelivat satuja. Lopuksi kaikki lapset maalasivat kivieläimiä.
   Lapset aloittivat uuden opettajan kanssa lukemalla runoja. He myös keskustelivat runoista ja kävivät läpi runoissa olevia vaikeita sanoja. Opettajat puhuivat lapsille suomalaisista kansantarinoista ja kummitusjutuista. Oppilaat askartelivat kirjanmerkit ja pienimmät täyttivät muumiristikkoa. Larnakan isot koululaiset saivat tehtäväksi suunnitella kirjan. Näin he tutustuivat uusiin sanoihin kuten genre, konflikti, miljöö ja päähenkilö. Äitienpäivä lähestyi ja lapset askartelivat äitienpäiväkortit.
   Uuden jakson teemana oli ammatinvalinta. Ensin leikittiin tutustumisleikkejä ja oppilaat kertoivat itsestään ja perheestään. Opettajat olivat tuoneet Suomesta ammatinvalintaluettelon. Siitä tutkittiin esim. miten ammatit jaotellaan. Oppilaat aloittivat työn: ”Miksi haluan isona?” He tekivät esityksen toiveammatistaan. Kun työt valmistuivat, jokainen lapsi esitti omansa. Sen jälkeen keskusteltiin vielä lisää valituista ammateista. Pienemmät lapset kuuntelivat satuja ja kaikkien oli tarkoitus keksiä itse satu.  Harjoitus ei kiinnostanut isompia oppilaita, mutta pienet sen sijaan loistivat siinä. Pienemmät lapset harjoittelivat myös kellonaikoja. Isommat oppilaat harjoittelivat ulkosuomalaisille niin vaikaita pitkiä vokaaleja ja kaksoiskonsonantteja.
   Seuraavassa jaksossa käsiteltiin sanaluokkia. Ensin oppilaat leikkivät verbileikkiä. Siinä lapset kaksivät nimensä alkukirjaimella alkavia verbejä esim. Erika etsii, Anna auttaa jne. Opettajat olivat valmistelleet kirjeen johon lapset saivat keksiä puuttuvat adjektiivit. Kirjeistä tuli niin hauskoja, että lapset toivoivat tätä leikkiä myös uudestaan. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat omat kirjeet Suomeen saadakseen kirjeystävät. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet lähettää kirjeitään oikeasti Suomeen. Pienemmät lapset piirsivät aiheesta kesäni Suomessa. Oppilaat harjoittelivat myös sanelusta kirjoittamista ja tekivät työkirjojaan. Lapset pitivät myös pienet olympialaiset. Lajeina olivat mölkky, saappanheitto, sauvakävely ja mäkihyppy. Lapset innostuivat kilpailusta ja halusivat parannella tuloksiaan. Samalla puhuttiin myös eri urheilulajeista. Lapset pitivät erityisesti Mölkky-pelistä, jonka opettajat päättivät jättää Suomi-koululle. Lapset tekivät paperipainotyön aiheena Suomen kesä. He askartelivat myös juhannuspuut. Kevätlukukauden viimeisillä kerroilla pidettiin päättäjäiset ja lapset leikkivät sisä- ja ulkoleikkejä ja kuuntelivat suomalaista musiikkia.
   Aloitimme syyslukukauden kertomalla kesäkuulumisia. Lapset piirsivät kuvan ”paras kesämuistoni” ja esittivät sen toisille. Sitten kerrattiin eri vuodenaikoja. Opettajat piirsivät taululle vuodenaikaympyrän ja kirjoittivat viereen eri vuodenaikoihin liittyviä sekalaisia sanoja. Lapsien tehtäväksi jäi yhdistää sanat oikeaan vuodenaikaan. Keskustelu laajeni myös harrastuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin eri vuodenaikoina. Isommat oppilaat tekivät tehtäviä omista kirjoistaan ja pienemmät pelasivat opin lukemaan-peliä. Lisäksi kerrattiin Suomi-koulun säännöt, jotka osa lapsista oli unohtanut.  (Esimerkiksi Suomi-koulussa puhuttava kieli on Suomi.) Osa lapsista aloitti eläinprojektin. He etsivät tietoa valitsemastaan suomalaisesta eläimestä ympäristöopin kirjasta. Lisäksi he käyttivät tietokonetta kuvien etsimiseen. Pienemmät lapset piirsivät vuorollaan toisistaan muotokuvan ja tekivät omakuvat mosaiikkitekniikalla. Lisäksi he pelasivat lauseentäydennyspeliä. Lapset muistelivat eri muumihahmojen nimiä, tekivät muumiaiheisen yhdistelytehtävän sekä täyttivät muumisanaristikon. Toinen opettajista vaihtui. Pakollisten esittelyleikkien jälkeen pienimmät lapset tunnistivat kesään ja talveen liittyviä sanoja ja pelasivat Alkupolku-pelejä. Isommat lapset keksivät tietyllä kirjaimella alkavia sanoja ja kirjoittivat niitä taululle. Larnakan isommat lapset harjoittelivat maantietoa nimeämällä maanosia ja Euroopan maita. Osa lapsista tunnisti lintuja ja perhosia. Lapset kertasivat adjektiiveja ja täyttivät valmiiseen tarinaan puuttuvat adjektiivit. Isommat lapset keksivät tarinaan myös verbejä ja substantiiveja. Tämä on lapsille mieluisa tehtävä, ja sitä on leikitty useampaan otteeseen tänä vuonna. Lapset keksivät myös lauseita, jossa kaikki sanat alkavat samalla kirjaimella.
   Seuraavan opettajan kanssa lapset kuuntelivat talvitarinan ja he maalasivat talvimaisemat. Isommat kirjoittivat omat talvitarinansa. Lapset lukivat parittain sarjakuvia ääneen. Pienemmät kuuntelivat sarjakuvia ja harjoittelivat lukuryhmissä äänteitä ja tavuja. Tytöt ja pojat tekivät näytelmät sorminukeilla ja esittivät ne toisilleen.
   Viimeisen jakson opettajat kertoivat ensin kotikaupungistaan Rovaniemestä. Lapset katsoivat kuvasarjan poroista ja opettajat kertoivat heille porojen elintavoista. Opettajat kertoivat myös lappilaisista käsitöistä ja poronluusta materiaalina. Lapset saivat kukin hioa oman poronsarvipalan. Sitten he suunnittelivat siihen riimumerkin, joka poltettiin sarvipalaan polttokynällä.  Näin kaikki saivat hienot riipukset. Larnakan isot tekivät jouluaiheisen lehden. Lehteen tuli mm. uutisia ja sarjakuva. Lapset harjoittelivat ilmaisutaitoa äänen avulla. He esim. lausuivat jouluaiheisia sanoja eri äänenpainoin. Osa lapsista harjoitteli verbien aikamuotoja ja pienemmät harjoittelivat monikkoa ja tekstin liittämista oikeaan kuvaan. Opettajat lukivat lapsille Joulupukin Maa- sadusta osan ja lapset keksivät itse tarinalle jatkoa. Pidimme tänä vuonna joulujuhlat yhdessä Suomi-seuralaisten kanssa eräässä Ayia Napassa sijaitsevassa ravintolassa. Lapset esittivät joululauluja. Juhlissa esiintyi myös suomalainen mieslaulaja. Joulupukkikin kävi jakamassa lapsille pikku paketit. Viimeisillä koulutunneilla isommat tekivät joululehteensä kannet. Lopuksi kaikki askartelivat pyykkipojista joulukuusenkoristeet. Lopuksi lauleltiin suomalaisia joululauluja.
   Näin saimme päätökseen taas yhden kouluvuoden. Pojat potkivat edelleenkin jalkapalloa, mutta uudeksi suosikkipeliksi sen rinnalle nousi supisuomalainen Mölkky. Toivottavasti pääsemme jatkamaan koulua taas pian vuodenvaihteen jälkeen uusien opettajien tullessa paikalle.                 
 Suomi-koulu on lapsillemme erittäin tärkeä tapa tavata Suomessa asuvia nuoria ja saada heiltä tuoretta tietoa Suomesta ja jonkinlainen käsitys siitä, minkälaista on elämä toisen vanhemman kotimaassa kielen kirjallisen ja suullisen opetuksen lisäksi, ja toivomme, että jatkossakin löytyy innokkaita opiskelijoita avuksemme tässä tehtävässä. Koulumme jatkuvan ja keskeytymättömän toiminnan järjestäminen on todella ison työn takana, ja haluamme kiittää kaikkia niitä henkilöitä sekä Suomessa että Kyproksessa, jotka ovat aikaansa ja vaivaansa asian hyväksi antaneet. Erityisesti haluamme kiittää Oulun Yliopistoa, Jyväskylän Yliopistoa, Joensuun Yliopistoa ja Lapin yliopistoa ja näistä opinahjoista opettamaan tulleita innostuneita, lapsillemme niin tärkeitä opettajaopiskelijoita, sekä Jani Haapakoskea Oulun Yliopistosta, Risto Aikosta Joensuun Yliopistosta sekä Outi Kyrö-Ämmälää Lapin Yliopistosta, jotka ovat mahdollistaneet Suomi-koulu työmme.
Larnacan ja Famagustan Suomi-koulun puolesta,

Kristina Salminen

Larnakan ja Famagustan Suomi-koulun sihteeri

Satu-Maarit Frangou

Larnakan ja Famagusta Suomi-koulun puheenjohtaja                    
                                                                                                                                 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: