LARNAKAN JA FAMAGUSTAN SUOMI-KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2011/2012

  

   Opetussuunnitelmamme tarkoitus on olla opettajan työväline ja oppisisältöjen selkeyttäjä. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetussuunnitelma ei ole koskaan kokonaisuudessaan valmis, vaan sen on tarvittaessa reagoitava ajan, yhteiskunnan ja koulun ilmiöihin. Opetussuunnitelmaan voidaan siis lisätä uusia osia, painottaa erilaisia oppimiseen liittyviä asioita ja muuttaa sen sisältöä tarvittaessa.

 

Larnakan ja Famagustan Suomi-koulun ollessa harjoituskoulu neljälle yliopistolle, saamme tänne paljon motivoituneita ja ajan tasalla olevia nuoria opettajia, joiden tiedot ja taidot saattavat täällä Kyproksella tulla ensi kertaa koetukselle. Olemme todella iloisia, että opettajaharjoittelijamme ovat monien eri aineiden tulevia opettajia, sillä minkä tahansa aineen opettaja on aina myös suomen kielen opettaja, koska opetus tapahtuu aina suomen kielen välityksellä ja oppilaat ottavat mallia opettajan kielestä. 

 Arvopohjat:

 Larnakan ja Famagustan Suomi-koulussa haluamme suomen kielen lisäksi korostaa suomalaisia perinteitä, kulttuuria, tapoja, sisua ja kaikkea muuta mikä kuuluu suomalaiseen identiteettiin. Haluamme tukea oppilaitamme ymmärtämään kaksi- ja monikielisyyden edut ja tärkeyden, sekä hyödyntämään ja kartuttamaan tätä taitoa. Jokainen oppilas on arvokas yksilönä ja haluamme tukea jokaisen minäkuvan kehitystä positiiviseen suuntaan, mutta ennen kaikkea haluamme luoda rakkauden suomen kieleen ja säilyttää kielen elävänä oppilaillemme. Haluamme tukea lapsiemme kasvua oikeudenmukaisiksi, toiset huomioon ottaviksi ja suomalaisuudestaan ylpeiksi ulkosuomalaisiksi aikuisiksi.

 Tehtävät:

 

Suomi-koulumme tehtävä on auttaa eri-ikäisiä ulkosuomalaisia lapsia heidän kehityksessään tukemalla heidän kotona hankkimaansa kielitaitoa suomenkielen opetuksella. Koulumme tehtävänä on tukea oppilaan sivistystä yksilönä ja yhteisön jäsenenä osana elinikäistä oppimista. Koulu pyrkii välittämään myönteistä kuvaa suomalaisesta kulttuurista, lastenkulttuurista, luonnosta ja yhteiskunnasta. Koulu antaa tilaisuuden lapsille ymmärtää suomen kieltä sekä osallistua, toimia ja ilmaista itseään suomen kielellä. Lasta pyritään rohkaisemaan tuottamaan ja käyttämään suomen kieltä kaikin mahdollisin tavoin. Kyproksen Larnakan ja Famagustan Suomi-koulujen tavoitteena ja tarkoituksena on tukea kotien kasvatustyötä kaksi- ja kolmekielisyyteen. Opetuksen tulee perustua oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittaiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan.

 

Tavoitteet:

 Larnacan ja Famagustan Suomi-koulun tavoitteena on antaa valmiudet ulkosuomalaisille ja kyproksensuomalaisille kaksi- ja kolmekielisille lapsille tulla toimeen suomen kielellä Suomessa ja kyproksensuomalaisessa yhteisössä. Käsitys tiedosta ja oppimisesta on sellainen, ettei tietoa voi siirtää oppilaan mieleen, vaan oppilas rakentaa itse tiedon itselleen. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy käsitys kouluoppimisen ja arkielämän välisestä yhteydestä ja että oppilaan oppimismotivaatio täten kehittyy. Suomi-koulu tarjoaa samalla mahdollisuuden oppilaalle soveltaa tietojaan ja taitojaan suomen kielellä, johon muuten ei olisi mahdollisuutta, niin että oppilas oppii luottamaan omiin kykyihinsä pärjätä suomeksi Suomessa. Haluamme tarjota mahdollisimman yksilöllistä, eriyttävää, tavoitteellista ja jatkuvasti arvioinnin alla olevaa opetusta lasten henkilökohtaiset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. Tavoitteena on tarjota iloinen ja hyväntuulinen oppimisympäristö ja tuoda suomea oppiaineena esille monipuolisesti, vaihteluna paikalliselle raskaalle opetustyylille. Haluamme auttaa täällä Kyproksessa pysyvästi asuvia lapsia hankkimaan keskusteluvalmiudet suomen kielellä ja kartuttaa heidän luku- ja kirjoitustaitoa sekä sanastoa, unohtamatta että täällä on erilainen kirjaimistokin. Tavoitteena on siis yleensä kielitaidon ylläpito ja syventäminen, jokaisen omalta lähtötasolta. Suomeen palaavia ulkosuomalaisia lapsia pyrimme auttamaan ylläpitämään heidän äidinkielentaitoaan kaikilla sen tasoilla. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen suomen kielen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi  suomalaisesta kulttuurista, ja joka haluaa osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

 Työtavat ja menetelmät:

 

Koulussa toteutetaan kokonaisvaltaista, lapsikeskeistä pedagogiikkaa, myös vertailevaa pedagogiikkaa hyödynnetään. Koulumme toimii harjoittelukouluna Oulun, Joensuun, Jyväskylän ja Lapin Yliopistoille, jolloin koulun käytettävissä on ajankohtaiset ja modernit oppimismenetelmät esim. draamapedagogiikka, toiminnallinen oppiminen, leikkipedagogiikka sekä opiskelijaopettajien oma erityisosaaminen taito- ja taideaineisiin painottaen. Koulussa suoritetaan sekä itsenäistä harjoittelua, jolloin opiskelija valitsee teemansa ja lähestymistapansa koulun opetussuunnitelmaa noudattaen, että aineharjoittelua, jolloin opettajaksi opiskeleva harjoittelee 2-3 taito- ja taideaineessa sekä humanistisissa aineissa.

 Koska oppilaiden aikaisemmat kokemukset ja ennakkokäsitykset ovat erilaisia, eivät kaikki opi samalla tavalla samoja oppimismenetelmiä käyttämällä. Siksi opettajan tärkein tehtävä on järjestää oppimiselle sellainen ympäristö, että oppilaan on mahdollista tarkastella aikaisempia kokemuksiaan, olla aktiivinen tiedon prosessoija sekä käsitellä uutta tietoa mahdollisimman aidossa ja mielekkäässä asiayhteydessä. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista.

 Opettajan valitsemien työtapojen tarkoituksena on inspiroida, opettaa, tukea, ohjata ja kannustaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Suomea oppiaineena voidaan tuoda esille monipuolisesti liikunnan, musiikin, kädentaitojen, leikin, kirjallisuuden, kielen opetuksen ja draaman avulla. Opettajiemme täytyy huomioida, että työskentelytapojen toteutus on riippuvainen oppilaan kielitaidon tasosta sekä oppilaan iästä, tavoitteista ja suunnitelmista. Esimerkiksi askarteleminen, leikkiminen, laulaminen ja kuunteleminen onnistuvat jo ihan pienimmiltäkin, siitä vähän vanhemmilta onnistuu jo näytteleminen ja keskusteleminen ja myöhemmin vielä kirjoittaminen, lukeminen, vertaileminen, tiedon kerääminen ja mietiskeleminen. Oppiminen on tavoitteellista opiskelua erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa ja se perustuu opittavan aineksen ja oppilaan aikaisemmin muodostuneiden tietojen ja taitojen väliseen vuorovaikutukseen. Oppiminen on aktiivinen, tavoitteellinen ja ongelmanratkaisua sisältävä prosessi.

 Arviointi:

 Oppilaan arvioinnin tulee olla yksilöllistä, monipuolista ja totuudenmukaista. Oppilasta ei verrata muihin oppilaisiin. Arvioinnin tehtävä on vuorovaikutuksen sekä suullisen että kirjallisen palautteen kautta auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään ja antaa tietoa oppilaalle ja vanhemmille opintojen edistymisestä. Arviointi luo oppilaalle käsitystä omasta itsestään, taidoistaan ja mahdollisuuksistaan. Sen avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan ajatteluaan ja toimintaansa, sekä ymmärtämään omaa oppimistaan. Arvioinnin tehtävänä on myös vahvistaa oppilaan  luottamusta itseensä oppijana sekä tehdä oppimista näkyväksi. Arviointi tukee ja kannustaa oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä. Lasten kielitaidon arviointia tapahtuu koko ajan vanhempien kanssa suhteessa kullekin lapselle asetettuun tavoitteeseen. Tämä sisältää oppilaiden tuottaman materiaalin analyysiä, kyselyitä sekä vanhempien antamaa arviointia. Koulussamme opettajat vaihtuvat usein ja jokainen opettaja on velvollinen päivittämään lasten oppilaskortit ennen lähtöään, niin että seuraava opettaja tietää mistä jatkaa työtä. Opettajat ovat myös velvollisia kerran kuukaudessa kirjoittamaan jokaisen lapsen reissuvihkoon miten hän opinnoissaan etenee, niin että vanhemmatkin kotona tietävät auttaa ja kannustaa. Arviointi toimii arvokkaana palautteena vanhemmille oppilaan edistymisestä. Arviointi painottuu oppilaan vahvuuksien esille nostamiseen, mutta myös harjoittelemista vaativien kohtien huomaamiseen. Oppilaan arvioinnin tulee siis olla kannustavaa ja ohjaavaa, sekä samalla totuudenmukaista, unohtamatta, että oppilasta arvioidaan aina suhteessa hänelle asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilasryhmät:

Larnakan ja Famagustan Suomi-koulun oppilaat jaettaisiin vuonna 2011 neljään eri ryhmään:

3-10 vuotiaiden Larnakan Esikoulu ja Koululaiset

3-10 vuotiaiden Paralimnin Esikoulu ja Koululaiset

10-18 vuotiaiden Larnakan  Koululaiset ja Nuoret

10-18 vuotiaiden Paralimnin Koululaiset ja Nuoret

 Opettajia on yleensä 2, joten pystymme tuomaan Paralimnissa kaikki sen kaupungin lapset yhtä aikaa kouluun. Larnakassa lasten ikäerojen ollessa todella suuri, tulevat vanhemmat lapset ensin kouluun, saaden näin tunnin rauhallista ”isojen” aikaa, kunnes sitten pienemmät tulevat tunnin päästä mukaan.

Toimintasuunnitelma annettavasta opetuksesta: 

3-7 vuotiaat:

 

Yleistavoitteena on lapsen mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan, sekä suomalaisen identiteetin vahvistaminen. Kieli on oppimisen väline ja kohde, joka ilmentää kulttuuria. Kielen avulla rakennetaan minäkäsitys ja ilmaistaan tunteita ja ajatuksia. Kieli on keskeinen osa arkielämää. On tärkeää antaa lapselle onnistumisen elämyksiä kielitaustasta ja tasosta riippumatta ja tätä kautta edesauttaa lapsen terveen itsetunnon kehitystä.

 Lapsi oppii nyt uusia sanoja, loruja, lauluja ja käsitteitä sekä ymmärtää niiden merkityksen. Hän oppii myös jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa, esimerkiksi viikonpäivät, vuodenajat, värit, muodot, numerot ja kirjaimet. Lapsi oppii nimeämään aakkoset ja tunnistamaan millä äänteellä sana alkaa,  rytmittämään sanoja ja kuvailemaan säätä. Hän oppii käyttämään ongelmanratkaisutaitojaan, esimerkiksi tarua/totta, vertailu/päättely, erilainen/samanlainen, enemmän/vähemmän, luokittelu/järjestykseen asettaminen. Lapsi oppi käyttämään rohkeasti osaamaansa suomea, sekä kertomaan hänelle tärkeistä asioista, vastaamaan ja tekemään kysymyksiä. Lasten kanssa tehdään käden motoriikkaa edistäviä harjoituksia ja hän oppii oikean kynänotteen ja kirjoittamaan oman nimensä sekä saksien käyttötaidon. Lapsi oppii tuntemaan myös suomalaista lastenkirjallisuutta. Lapset oppivat ryhmässä toimimiseen liittyviä sosiaalisia taitoja, kuuntelemaan muita, odottamaan vuoroaan, hyväksymään erilaisuutta, sisäistämään hyviä tapoja ja ymmärtämään niiden merkityksen (esim kiittäminen, tervehtiminen, anteeksipyytäminen ja –antaminen).

 7-12 vuotiaat:

 Yleisenä tavoitteena on järjestää opetus niin, että oppilaalle syntyy halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään mahdollisimman monipuolisesti suomen kielellä. Oppilaiden mielenkiintoa tulisi herättää suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan sekä antaa heille Suomi-tietoutta, vaalia perinteitä ja ylläpitää suomen kieltä. Oppilaita tulisi motivoida olemaan ylpeä kaksikielisyydestään ja kaksikulttuurisuudestaan. Heitä tulisi tukea myös korvan ja silmän sekä käden ja silmän yhteistyön kehittämisessä. Hän oppii  myös tekemään eron suomalaisen painotuksen ja kreikan kielen painotuksen välillä. Kirjoitetun kielen avulla tarjoutuu mahdollisuus sanavaraston kartuttamiseen, mielikuvien rikastuttamiseen ja uusiin elämyksiin. Kirjallinen ilmaisu tarjoaa mahdollisuuden omien kokemusten tallentamiseen ja jakamiseen.

Tämän ikäryhmän nuoremmat lapset oppivat lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan, he kiinnostuvat kirjallisuudesta ja saavat siitä elämyksiä. He pystyvät jo kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan ja kertomaan itsestään ja ajatuksistaan. Lasten kasvaessa, he oppivat ensin kirjoittamaan lähes virheettömästi sanoja ja lauseita pien- ja suuraakkosilla, tavoitteena sujuvan luku-ja kirjoitustekniikan oppiminen sekä luetun ymmärtämisen syventäminen. Tavoitteena onkin, että lapset oppivat valitsemaan kirjastosta itseään kiinnostavaa luettavaa, ymmärtämään lukemaansa ja tekemään siitä päätelmiä. Lapset oppivat myös löytämään tietoja erilaisista teksteistä. He oppivat toimimaan tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, osallistuvat keskusteluihin kuunnellen toisia ja ilmaisten omia ajatuksiaan.

Tämän ryhmän oppilaiden sanavarastoa tulisi laajentaa, sekä monipuolistaa kielellistä, suullista että kirjallista ilmaisua. Osataan suomalaiset aakkoset, pienaakkoset saattavat kertaamista, harjoitellaan luku- ja kirjoitustaitoa, osataan yhdistää äänne ja kirjain, muodostaa kirjaimista tavuja, tavuista sanoja ja sanoista lauseita.  Oppilas oppii erottamaan äänteen pituudet (Kaksoiskonsonantit, lyhyet ja pitkät vokaalit, diftongit). Vanhemmille oppilaille opetetaan myös yhdyssanoja, lauseen rakennetta, sanaluokkia ja niiden taipumista, sijamuotojen käytön merkitystä sanoman ymmärrettävyyden kannalta, verbien persoona- ja aikamuodot ja sanavarastoa kasvatetaan synonyymeilla. Oppilas pystyy seuraamaan hyvin selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia, ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita. Hän osaa esittää pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista ja pystyy osallistumaan rutiininomaisesti keskusteluihin omista ja itselleen tärkeistä asioista, mutta samalla kehittää taitoaan kuunnella ja puhua, kysyä ja vastata. Nyt hän oppii ymmärtämään lukemaansa, myös ennen tuntematonta tekstiä ja osaa tehdä siitä omia johtopäätöksiä, sekä päättelemään tuntemattomien sanojen merkityksen niiden kieliasusta ja kontekstista. Oppilas osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (esim lyhyen kirjeen, puhelinviestin, muistilapun).

Vanhemmat oppilaat pystyvät jo erottamaan puhutun ja kirjoitetun kielen ja oppilaalle kehittyy realistinen käsitys kielitaidostaan. 10-12 vuotias oppilas osaa käyttää suomenkielistä oppi- ja sanakirjoja, lehtiä ja Internet sivuja tiedonhankintaa varten. Hän myös rohkaistuu käyttämään uusia sanoja ja lauseenrakenteita omissa tuotoksissaan. Tämän ikäinen oppilas pystyy hyvin seuraamaan ja ymmärtämään tavallista asiasanastoa sisältävää yleispuhekieltä sekä osallistumaan itse keskusteluun. Hän pystyy erottamaan puhutun ja kirjoitetun kielen. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

Nyt oppilaiden tulisi kehittää ryhmä ja yhteistyötaitoja, omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua, keskustelua ryhmissä ja puhekielen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella. Kaikessa opetuksessa pyritään ottaman huomioon sekä oppilaan ikätaso että kielitaidon taso. Oppilaita arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida oppilaan henkilökohtaiset lähtökohdat kielen oppimiselle ja arviointi tapahtuu suhteessa tavoitteisiin, ei muiden oppilaiden edistymiseen.

12-18 vuotiaat: 

Oppilaan suomen kielen taito kehittyy niin hyväksi että hän pystyy käyttämään sitä välineenä ajatuksissaan, opinnoissa sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Hän pystyy seuraamaan yhteiskunnan tapahtumia ja ajankohtaisia kysymyksiä joukkotiedotusvälineistä suomen kielellä, tekemään selkoa lukemastaan tai kuulemastaan ja ottamaan niihin kantaa.

Tälle ikäluokalle tulisi varmistaa kielen perusrakenteet, oikeinkirjoitus ja heidän kanssa tulisi keskittyä sanaluokkiin, sanojen taipumiseen, adjektiivien vertailuasteisiin, verbien taipumiseen ja välimerkkeihin. Heidän kanssa olisi hyvä kerrata yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö, sekä virke ja lause, pää-ja sivulauseet.

Oppilas siis saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Hän osaa hyödyntää erilaisia tekstejä, hänen kokemuksensa ja tietonsa tekstilajeissa laajenevat ja hän osaa kriittisesti arvioida tietolähteitä. Oppilas oppii ymmärtämään, vertailemaan ja arvostamaan kyproslaista ja suomalaista kulttuuria ja sen juuria.

 

Oppilaiden taitotasotavoite Kielitaidon Eurooppalaisen Taitotasoasteikon mukaan ikäryhmässä 7-9 vuotiaat on noin A1.2-A.2.1 ja 10-12 vuotiaille A.1-B.1.

Kuullun ymmärtäminen:

 

(A1.1 –taso) Oppilas ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä ja tarvitsee erittäin paljon apua, toistoa, osoittamista ja käännöstä.

(A1.2 –taso) Oppilas ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehoituksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Hän joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman tilannevihjeitä ja tarvitsee paljon apua, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.

 (A1.3 –taso) Oppilas ymmärtää yksinkertaisia lausumia, henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Hän pystyy myös seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja, mutta yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa yleiskielistä puhetta.

 (A2.1-taso) Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Hän pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Viestien ymmärtäminen edellyttää selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta.

(A2.1-taso) Oppilas ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa ja pystyy ymmärtämään ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Hän ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita, ja yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä. Toistoa tarvitaan melko usein. (A2.2 –taso)

 (B1.1-taso) Oppilas ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee säännöllisesti jokapäiväisessä elämässä toistuvia teemoja. Hän tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

 

Puhuminen:

(A1.1 –taso) Oppilas osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoa ja katkoksia. Hän osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin vakioilmaisuja.

(A1.2 –taso) Oppilas osaa viestiä suppeastijoitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Hän osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin vakioilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.

(A1.3 –taso) Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään ja selviytyy yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Hän osaa rajallisen joukon lyhyitä ilmauksia, keskeisintä sanastoa japerustason lauserakenteita. Puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

 (A2.1 –taso) Oppilas osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein ja selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Hän osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

(A2.2 –taso) Oppilas osaa esittää pienen luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Hän osaa osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin itselleen tärkeistä asioista, mutta voi vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta katkokset ovat hyvin ilmeisiä ja puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim aikamuodoissa). Jokapäiväinen sanasto on kohtalaisen hyvä ja hän osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativimpia rakenteita.

(B1.1 –taso) Oppilas osaa kertoa tutuista asioista ja myös joitakin yksityiskohtia. Hän selviytyy tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista ja osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativimmissa tilanteissa. Hän osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin fraaseja ja idiomeja, sekä käyttää useita eri rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia, mutta eivät haittaa ymmärrettävyyttä. 

 

Luetun ymmärtäminen: 

 (A1.1 –taso) Oppilas tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstiä vain hyvin vähän, ainoastaan vähäisen määrän tuttuja sanoja ja hän osaa yhdistellä niitä kuviin.

(A1.2 –taso) Oppilas ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, mutta kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavissa tilanteissa on rajallinen.

(A1.3 –taso) Oppilas pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Hän ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää. Lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

(A2.1 –taso) Oppilas ymmärtää yksinkertaista ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältävää tekstiä (kirjeitä, käyttöohjeita). Hän ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia lyhyestä tekstistä, mutta lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

 A2.2 –taso) Oppilas ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista teksteistäjonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä. Hän pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista lyhyestä tekstistä ja osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasustaja kontekstista.

 (B1.1 –taso) Oppilas pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstien yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

 

Kirjoittaminen: 

 (A1.1 –taso) Oppilas osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Hän ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta pystyy kirjoittamaan henkilökohtaiset perustietonsa, tuttuja sanoja ja fraaseja.

 (A1.2 –taso) Oppilas osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Hän osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Vapaassa tuotoksessa on hyvin paljon virheita. Yksinkertaisia päälauseita han pystyy kirjoittamaan hyvin.  

(A1.3 –taso) Oppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa tilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja hän osaa tavallisimpia sanoja ja ilmauksia. Vapaassa tuotoksessa on paljon virheitä.

 (A2.1 –taso) Oppilas selviytyy kirjoittamalla rutiininomaisista arkitilanteista. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä. Hän osaa käyttää perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita. Vapaassa tuotoksessa on virheitä aikamuodoissa ja taivutuksissa ja teksti on kömpelöä.

(A2.2 –taso) Oppilas selviytyykirjoittamalla arkitilanteista ja han osaa hyvin lyhyen yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista ja henkilökohtaisista kokemuksista. Hän osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa.  

(B1.1 –taso) Oppilas pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin. Hän pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa, vaikka teksteissä esiintyy ilmeisiä kiertoilmaisuja. Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

 Kielitaidon Eurooppalaisen Taitotasoasteikon mukaan 13-18 vuotiaille, joilla suomi toisena kielenä, on tavoitteena sujuva peruskielitaito/ itsenäisen kielitaidon perustaso/ toimiva itsenäinen kielitaito eli tasot B.1.2-B.2.2. Oppilas pystyy suorittamaan hyvin Yleisen kielikokeen keskimmäisen tason.

Kuullun ymmärtäminen:

(B1.2 –taso) Oppilas siis ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinvietit). Hän ymmärtää myös pääkohdat ja tärkeimmät yksityskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.

 (B2.1 –taso) Oppilas ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Hän pystyy seuraamaanlaajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Oppilas pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat.

(B2.2 –taso) Oppilas ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu).  

Puhuminen:

 

(B1.2 –taso) Oppilas osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Hän osaa viestiävarmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Hän osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja, sekä myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita.

 (B2.1 –taso) Oppilas osaa selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Hän pystyy osallistumaan melko muodollisiin keskusteluihin, sekä säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisen kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä.

 (B2.2 –taso) Oppilas osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Hän hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin.

Luetun ymmärtäminen: 

(B1.2 –taso) Oppilas pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa.  

(B2.1 –taso) Oppilas pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Hän pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin.

(B2.2 –taso) Oppilas pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja komplekseja tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä.

 

Kirjoittaminen:

(B1.2 –taso) Oppilas osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakseista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. Hän hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita ja osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta.

(B2.1 –taso) Oppilas osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Hän hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuloksessa saattaa näkyä ensimmäisen kielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

(B2.2 –taso) Oppilas osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Hän osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista.

 

Ympäristö- ja luonnontieto:

Olemme saaneet kummikunnaltamme Sotkamolta lahjoituksena ympäristö- ja luonnontietokirjat. Ympäristö- ja luonnontieto on terveystiedon, biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka oppimiseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Keskeisenä tavoitteena on oppia tuntemaan ja ymmärtämään Suomen ja maailman luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä. Oppilaamme oppivat käsitteitä, ilmiöitä ja tapahtumia ja samalla kartuttavat myös sanavarastoaan. Aiheena voi olla mikä tahansa maan ja taivaan välillä: ruoka, kasvit, eläimet, maapallo, maisemat, vuorokausi, vuodenajat, eloton ja elollinen luonto, sääilmiöt, teknologia, veden ja ilman olomuodot (jäätyminen ja sulaminen), erilaiset materiaalit (lasi, puu, muovi, metalli, paperi), kierrätys, oma terveys (ravinto, puhtaus, pukeutuminen, uni), ihmisen keho, vammaisuus jne. Pyrimme siis tukemaan ja ohjaamaan oppilaan kasvua tutkivaksi ja toimivaksi ihmiseksi, joka on kiinnostunut luonnosta, sen tutkimisesta ja suojelusta. Tutkiva ja elämyksellinen oppiminen helpottaa uusien käsitteiden ymmärtämistä ja uuden ekologisen asenteen kartuttamista. Kannustavassa ilmapiirissä on hyvä syventää lasten koko ajan laajentuvaa maailmankuvaa.

 

Käytettävät kirjat (Harjoittelijat, KÄYTTÄKÄÄ NÄITÄ!):

 

Esikoululaiset: Aapinen satulakka,Posetiivi,Kirjakuja 1, Kirjaimista sanoiksi tai Sanoista lauseiksi kevät ja Ympäristöoppi 1+2 Koululaiset: Sanoista lauseiksi tai Lauseista tarinoiksi, Kirjakuja 5, Kuudes Lukemisto  ja Värikäs luonto 3 tai Värikäs luonto 5, isommilla Tekstitulkki, suomi toisena kielenä. Kotiperuskoululaisillamme on Kirjakuja 3 kirjat.

 

Koululaisillamme, sekä heidän vanhemmillaan, on mahdollisuus lainata suomen kielisiä kirjoja Larnacan kaupungin kirjastosta, jonne on perustettu vuonna 2007 suomenkielisten kirjojen osasto. Kirjoja on noin 900 ja kirjalista on koulun kotisivulla.

 

Kaikilla luokilla yhteisiä teemoja:

 

Tammikuu:   Kevätlukukauden alku

Helmikuu:     Askartelua, liikuntaa ja keskustelua     

Maaliskuu:    Ympäristötietoa, luonnontietoa ja keskustelutaitoja

Huhtikuu:     Terveystieto kuvataiteen avulla

Toukokuu:   Ystävyys, jota integroidaan musiikkiin, liikuntaan ja kuvataiteeseen

Kesäkuu:       Kesäloma alkaa                      

Heinäkuu:     Ei koulua

Elokuu:         Ei koulua

Syyskuu:      Syyslukukauden alku

Lokakuu:      Suomea teatteritaiteen avulla

Marraskuu:   Lasten arviointi ja tavoitteet vuodelle 2012

Joulukuu:     Joulu           

 

Lasten arviointi ja tavoitteet vuodelle 2011 on tehty marraskuussa ja joulukuussa 2010 opettajaharjoittelijoidemme Mari Ståhlbergin, Heikki Tepposen ja Pirita Mäntysalon toimesta Lapin Yliopistosta. Heille suuri kiitos avusta ja neuvoista.

 

Kaikki luokat toivovat paljon askartelua, käsitöitä ja musiikkia missä tahansa muodossa. Tylsästäkin sanelusta tulee hauska jos opettaja tai joku muu laulaa ja muut kirjoittavat laulun sanat muistiin. Taulullekin on lasten mielestä kiva kirjoittaa. Lapset käyvät päivisin tavallista koulua, joten Suomi-koulun haaste onkin saada oppitunneista mukavia ja antoisia, muuten lapsi ei halua tulla kouluun. Oppimisen täytyy olla kivaa.

Tarkemmat ryhmäkohtaiset ja tuntikohtaiset suunnitelmat laaditaan kuukausittain kulloistenkin opettajien kanssa. Didaktikkoina opettajiksi opiskeleville toimivat Oulun, Lapin, Jyväskylän ja Joensuun Yliopistojen opettajakouluttajat. Jokainen koulukerta sisältää ns. akateemista työskentelyä ja taidepainotteista työskentelyä, musiikkiliikuntaa, draamaa, laulua, askartelua, tilanneharjoittelua tai musiikin tuottamista. Koulu kestää kaikille ryhmille 2 tuntia kerrallaan.

 
 
 
 
 
 
 

 

 

 
 
 
 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 

 
 
 
 
 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 

 

 
 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: